Acts 4:27 in Waorani 27 Ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ñöwodäni näni pönencabo godömenque apæ̈nedänitapa. “Wængonguï ëñëmi. Tömëmi Wengä bitö Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä ïñongante bitö, Botö ïmote në cæbi bacæbiimpa, ante öni pæcagabiimpa. Näwangä impa. Incæte bitö ïmite në cædongä ïñongante Itota bitö në öni pæcadongä ingante edæ Edode tönö Pontio Pidato tönö idægoidi tönö wadäni tönö pïinte adoyömö ponte möni quëwëñömö incæ ongöninque bitö ïmite në cædongä ingante, Æbänö cæte wido cæquïï, ante do cædänitapa.
Other Translations King James Version (KJV) For of a truth against thy holy child Jesus, whom thou hast anointed, both Herod, and Pontius Pilate, with the Gentiles, and the people of Israel, were gathered together,
American Standard Version (ASV) for of a truth in this city against thy holy Servant Jesus, whom thou didst anoint, both Herod and Pontius Pilate, with the Gentiles and the peoples of Israel, were gathered together,
Bible in Basic English (BBE) For, truly, in this town, against your holy servant, Jesus, who was marked out by you as Christ, Herod, and Pontius Pilate, with the Gentiles and the people of Israel, came together,
Darby English Bible (DBY) For in truth against thy holy servant Jesus, whom thou hadst anointed, both Herod and Pontius Pilate, with [the] nations, and peoples of Israel, have been gathered together in this city
World English Bible (WEB) For truly, in this city against your holy servant, Jesus, whom you anointed, both Herod and Pontius Pilate, with the Gentiles and the people of Israel, were gathered together
Young's Literal Translation (YLT) for gathered together of a truth against Thy holy child Jesus, whom Thou didst anoint, were both Herod and Pontius Pilate, with nations and peoples of Israel,
Cross Reference Matthew 2:13 in Waorani 13 Godäni ïninque edæ Ootee wïïmöñongä Wængonguï anquedo ingante da pönongä ponte apæ̈nedinque, “Edode do Wëñængä ingante wæ̈noncæte ante diqui mincæcäimpa cæbii. Ængæ̈ gantite Wëñængä näna badancaya ïnate ö ænte Equitobæ wodii goe. Ayæ̈ gote quëwëñömïni botö ämo ate pöedäni,” angä.
Matthew 14:1 in Waorani 1 Tömänäni mänïñedë, Itota æbänö cæcää, ante mäo änäni ëñëninque pancabaa awënë Edode do ëñengacäimpa.
Matthew 20:18 in Waorani 18 —Ñöwo ïñömö edæ mönö Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Æi gote ongömö ate adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante wadäni ïnänite godö odömongä bæi ongonguïnäni. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni nempo tömengä botö ïmote pædæ godongä æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmote apænte äninque, Cöwë wæncæcäimpa, ancædänimpa.
Matthew 21:28 in Waorani 28 Itota odömoncæte ante apæ̈nedinque, —Mïnitö guiquënë odömonte tedebo ate ämo ëñente apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Ïïmaï impa. Waocä tömengä wëna mënaa ïñöna adocanque weca godinque mæmpocä ïñömö, “Botö wëmi, bitö ñöwoönæ yowementacodë cæte pöe.”
Matthew 23:37 in Waorani 37 Ayæ̈ Eedotadëë ïñömö quëwënäni beyæ̈ ante pönëninque Itota, “Eedotadëë quëwëmïni ëñëedäni, angantapa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite mïni wæ̈nongaincabo inte ayæ̈ Wængonguï nänö da pönönäni ïnänite dicaca tacamïni ïñömïnite botö ïñömö mïnitö ïmïnite waadete pönö cæïnente nanguï wæbopa. Tawadiya wæ̈mönä ïñömö, Botö wënäni, ante gompodinque tæcæënëmæ̈ wëä pönö ö æ̈nä baï botö adobaï, Botö wënäni pöedäni, ante æpogadö äñömote mïnitö, Wïï pöïnente awædö, ante Baa ämïni wætabopa.
Matthew 26:3 in Waorani 3 Mänïñedë, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Caiapato oncönë godongämæ̈ pöninque wadäni në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo ïñömö,
Matthew 26:59 in Waorani 59 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në Apænte näni Änoncabo tömänäni, Mönö apænte ante wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante cædinque, Itota nänö wænguinque wënæ wënæ cæcä ingampa, ante æcänö babæ ante anguingää, ante diqui diqui mïnönänimpa.
Matthew 27:2 in Waorani 2 Äninque tömengä ingante yao ongonte goti winte æ̈ninque edæ odömänoidi beyæ̈ Oodeabæ awënë gobedönadodo Pidato ingante mäo gönönäni ængacäimpa.
Matthew 27:11 in Waorani 11 Itota ïñömö awënë gobedönadodo Pidato weca a ongöñongante awënë gobedönadodo ïñömö tömengä ingante, —Bitö oodeoidi Awënë Odeyebi ïmitawo. Äñongante, —Bitö tömëmi änö baï botö mänïmodö ïmopa, Itota angantapa.
Matthew 27:40 in Waorani 40 tömengä ingante wapiticæ̈ apæ̈nedinque, —Bitö ïñæmpa Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ bæ tate wo ëwëninque edæ mëönaa go adoönæque ïñonte do mæ̈noncæ ämitawo. Mänömaï cæcæ änïmi inte bitö tömëmi edæ nämä incæ cæte quëwëmäwe. Bitö nö Wængonguï Wëmi ïmi ïninque edæ o togæmpote o togæ̈wate wææ̈e, ämönipa töö.
Mark 10:33 in Waorani 33 Ëñëñönänite, “Ñöwo ïñömö mönö edæ Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Mänïñömö æi pö gongæ̈mö ate adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante godö odömongä bæi ongonguïnäni. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni nempo tömengä botö ïmote pædæ godongä æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmote apænte äninque, Cöwë wæncæcäimpa, äninque oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite wæætë pædæ mäo godönäni.
Mark 14:1 in Waorani 1 Mëönaa go ate wodo pænta gogaïönæ baï Patowa æ̈æ̈mæ̈ baquimpa, ante pönëninque oodeoidi ñöwo, Päö yedæ æmpoquï ömæmö ï mönö cænguïönæ inguimpa, ante cædönänimpa. Mänïñedë, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ ante odömönäni ïñömö, Mönö awëmö cæte Itota ingante bæi ongonte ænte mäo wæ̈nongæ̈impa, ante cædönänimpa.
Mark 14:43 in Waorani 43 Ayæ̈ apæ̈neyongä edæ Codaa wodi tömënäni näni, Dote, ante gocabo adocabo ïningä incæ ñöwo pongantapa. Do ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ odömönäni tönö në aadäni näni Picæncabo tönö wadäni ïnänite, Codaa mïñæ̈ goedäni, ante da godönönänimpa. Ñöwo ïñömö tömënäni näni në da godönäni inte tæiyæ̈näni yaëmë næ̈ænte canta næ̈ænte Codaa mïñæ̈ pönänitapa.
Mark 15:1 in Waorani 1 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo tönö në wææ odömönäni tönö tömënäni ïñömö në änäni ïnönäni inte oodeoidi näni në Apænte Änoncabo ïnönänimpa. Ïninque mänïï ñäö bayonte tömënäni, Æbänö cæquïï, ante pönente wædinque godongämæ̈ pönëë cöninque Ao äninque Itota ingante goto winte töö æ̈mænte ænte godinque odömäno awënë Pidato wodi nempo mäo pædæ godönäni ængantapa.
Mark 15:31 in Waorani 31 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në wææ odömönäni adobaï näni cabo nämäneque godongämæ̈ badete todinque, —Tömengä, Wadäni quëwencædänimpa, ante waa cæcantawoo. Ñöwo ïñæmpa. Nämä beyænque eyepæ̈ cæcampa diyæ̈ quëwenguingää.
Luke 1:35 in Waorani 35 Ante wæyongante anquedo wæætë edæ, —Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ bitö weca poncæcäimpa. Wængonguï Æibæ Quëwënongä tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö incæ wææ owo baï cæcæcäimpa. Mänömaï beyæ̈ bitö Wëñængä Onguïñængä incæ Tæiyæ̈ Waëmö ëñacä ate, Wængonguï Wëñængä ingampa, ante pemoncædänimpa.
Luke 4:18 in Waorani 18 “Wængonguï Awënë Önöwoca botonga pö guiicä ate botö tömengä ingante ëwocabopa. Ïninque tömengä botonga gao cæte baï cædinque tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo da pönöninque botö ïmote angantapa. Bitö ömaadäni wæwënäni ïnänite Wængonguï Awënë waa pönö cæcæcäimpa, ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, angacäimpa. Në tee mönete baï wædäni ïnänite bitö, Wængonguï pönö wi æ̈necä beyænque mïnitö abæ tawænte gocæmïnimpa, ante godö apæ̈nebi ëñencædänimpa. Në babetamönäni ïnänite, Mïnitö wæætë waa acæmïnimpa, ante bitö godö cæcæbiimpa. Pïinte cædäni ate wæwente quëwëñönänite bitö wæætë gä pe æmpobi abæ tawænte baï gocædänimpa.
Luke 9:22 in Waorani 22 Äninque, —Botö Waobo ëñagaïmo inte nanguï caate wæquënëmo ïmopa. Në aadäni näni Picæncabo tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö mänïnäni edæ botö ïmote Baa änäni wæquënëmo ïmopa. Ayæ̈ botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wænguënëmo ïmopa. Incæte Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa, ante apæ̈negacäimpa.
Luke 13:31 in Waorani 31 Mänïñedë Paditeoidi pancadäniya tömengä weca pöninque, —Awënë Edode bitö ïmite wæ̈noncæ angantaye. Bitö ongönämaï wayömö wadæ goe.
Luke 18:31 in Waorani 31 Äninque tömengä mïñæ̈, Dote, ante näni gocabo ïnänite Itota nänënë ænte mäocä goyönäni ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Ñöwo ïñömö mönö edæ Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïïmaïnö ante yewæ̈möninque, Në Waocä ïincayæ̈ ate ëñate pæcä adinque tömengä ingante æbänö cæquïnänii, ante yewæ̈mongadänimpa. Ñöwo mönö Eedotadëë ïñömö æi pö gongæ̈mö ate edæ mänïnö dodäni näni angaïnö baï edæ do ïinque bacæ̈impa.
Luke 20:13 in Waorani 13 “Mänömaï cædänipa, ante ëñente wædinque yowementacodë në ëacä ïñömö, ‘Botö ïñömö æbänö cæquënëmo ïmoo, ante wædinque, Botö edæ ïïmaï cæcæboimpa. Botö wengä onguïñængä botö në waadecä ïñongante da godömo gocæcäimpa. Tömëmo wengä da godömo gocä adinque tömënäni wabänö guïñente wædinque ee abaïnänipa,’ ante pönëninque da godongä.
Luke 22:1 in Waorani 1 Päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni cænguïönæ ante oodeoidi, Patowa mönö wodo pænta gogaïönæ æ̈æ̈mæ̈ oo pönï bacæ̈impa, ante cædönänimpa.
Luke 22:47 in Waorani 47 Ante tæcæ apæ̈neyongä nanguï ïnäni ïñontobæ̈ ponte a ongönänitapa. Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïningä incæ Codaa ïñömö täno beyænte pöninque Itota ingante waa cæte baï queë bemoncæte ante pongä.
Luke 22:63 in Waorani 63 Itota ingante në wææ wänönäni ïñömö tömengä ingante mänïñedë badete todinque edæ tæi tæi pänänitapa.
Luke 23:7 in Waorani 7 Äñongante, Mäningänö ingampa, ante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä, Gadideabæ në quëwëningä inte tömengä awënë Edode nänö në ënempodongä ingampa, ante tæcæ ëñengantapa. Ayæ̈, Edode ñöwo Eedotadëë ponte quëwengampa, ante do ëñëningä inte Itota ingante Edode weca Pidato da godongä gocantapa.
John 1:11 in Waorani 11 Tömengä edæ tömengä quï weca pongacäimpa. Pongä ate tömengä guiidënäni incæ tömengä ingante æ̈nämaï ingadänimpa.
John 10:36 in Waorani 36 Ayæ̈ botö Mæmpo botö ïmote inguipoga da pönoncæte ante, Botö adoboque quïmi ïmipa, ante botö ïmote apænte ængacäimpa. Ïninque edæ botö tömengä quïmo ïnömo inte tömengä nänö në da pönongaïmo ïñömote edæ botö ïmote edæ æbänö anguïï. Ïñæmpa botö ïñömö Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa, äñömote edæ mïnitö wæætë, Bitö babæ ante Wængonguï ingante godö wënæ wënæ ämipa, ante quïnante ämïnitawo.
John 18:1 in Waorani 1 Wængonguï ingante ïinque apæ̈nedinque Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö wadæ godinque Quedodöö biyönæ æ̈mæ̈ wedeca godänitapa. Æ̈mæ̈ wedeca odibowæncodë näni ancodë ï ïninque Itota tömengä ëmïñæ̈näni tönö mänincodë pö guiidänitapa.
John 18:19 in Waorani 19 Mänïñedë Änato ïñömö, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïñömö Itota ingante, Bitö në ëmïñæ̈näni diyæ̈, änongäimpa. Ayæ̈ Itota nänö odömonte apæ̈negaïnö ante, Æbänö ï, ante tömengä ingante adobaï angantapa.
John 18:28 in Waorani 28 Tæcæ ñäö bayonte Itota ayæ̈ Caiapato weca ongöñongante oodeoidi ïñömö, Mönö tömengä ingante odömäno gobedönadodo awënë Pidato weca ænte gocæ̈impa, ante cædinque awënë oncö boyæ̈ mäodäni gocantapa. Incæte tömënäni dodäni näni wææ angaïnö beyæ̈ ante guïñente wædinque, Pidato oncönë guiite baï mönitö mïmö wentamö ëwocamöni incædömönimpa. Ïñæmpa mänömaï cæmöni ïninque mönitö Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cæyedë cænguï ædö cæte cænguïmönii, ante wædinque guiidämaï ïnänitapa.
John 19:34 in Waorani 34 Wæætë tontado adocanque Itota betagonta ïnö boo tæ̈nöñongä wepæ̈ tönö æpæ̈ guï gotimpa.
Acts 2:27 in Waorani 27 Wængonguï ëñëmi. Botö waodäni näni wænte ongöñömö öñöñömote bitö ëmö cæte godämaï incæbiimpa. Bitö ïmite në cæbo inte botö tömëmi cædö ante cöwë cæbo ïñömote bitö ædæmö wææ aabi ate botö baö ñömäadämaï incæboimpa, ante edæ botö do ëñëmopa.
Acts 3:13 in Waorani 13 Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi tömënäni, Mönö Wængonguï ïnongä ingampa, ante näni në angaingä inte Wængonguinque cæcä ate waa bawacampa. Mönö wæ̈mæ̈idi Wængonguï incæ, Itota botö ïmote në cædongä ñäö baï ëmöñongante tömengä ingante waa acædänimpa, ante mänömaï cæcampa. Adocä Itota ingante mïnitö ïñömö, Wæ̈nongæ̈impa, äninque pædæ godömïnitapa. Ayæ̈ Pidato, Ñimpo cæbo gocæcäimpa, ante apænte angä ate mïnitö wæætë Pidato weca ongöninque adocä ingante ante Baa ämïnitapa.
Acts 4:30 in Waorani 30 Ayæ̈ në wënæ wënæ ïnäni ïnänite bitö önompoca pönö gampobi ate waa bacædänimpa, ämönipa. Ayæ̈ bitö Wengä Itota Tæiyæ̈ Waëmö ïñongante mönitö tömengä ëmöwo apæ̈nedinque, Wadäni pönencædänimpa, ante mä cædinque bamönengæ̈ cæmöni adinque tömënäni guïñente wæcædänimpa ämönipa,” ante Wængonguï ingante apæ̈nedänitapa.
Acts 10:38 in Waorani 38 Ïïmaï ingatimpa. Wængonguï tömengä Önöwoca ingante angä Itota Näatadeta në quëwengaingä baonga wææ̈ guiigacäimpa. Wææ̈ guiicä ate Itota tæ̈ï pïñænte entawëninque wayömö wayömö gote tömäo cægöninque waa cægacäimpa. Edæ Wængonguï tömengä tönö godongämæ̈ quëwente cæcä beyæ̈ Itota ïñömö, Wadäni wënæ angä ëñëninque goti winte baï wæwënänipa, ante adinque wënæidi ïnänite angä tao godänitapa. Ayæ̈ wadäni wënæ wënæ inte wæyönänite tömengä godö cæcä ate edæ waa ïnäni bagadänimpa.
Hebrews 7:26 in Waorani 26 Wadäni näni ëñënämaï cæcabo baï wïï ïnongä inte Itota ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnongä ingampa. Wentamö mongæ̈nämaï ïnongä ïñongante tömengä ingante ædö cæte pïinte apænte anguïnänii. Mänömaï ingä adinque Wængonguï tömengä ingante öönædë æ̈monga pönï ængö cæcä ongongampa. Ïninque tömengä adocanque pönï, Wængonguï quï, ante në nö Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte mönö wædö ante eyepæ̈ pönï pönö cæcampa.