Mark 8:34 in Waorani 34 Ayæ̈ tömengä ëmïñæ̈näni tönö nanguï ongönäni ïnänite aa pecä pönäni ate Itota tömänäni ïnänite apæ̈nedinque, —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä nämä beyænque ante pönënämaï inte botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ ænte mongænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wænguïmo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, äninque poncæcäimpa.
Other Translations King James Version (KJV) And when he had called the people unto him with his disciples also, he said unto them, Whosoever will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.
American Standard Version (ASV) And he called unto him the multitude with his disciples, and said unto them, If any man would come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.
Bible in Basic English (BBE) And turning to the mass of people with his disciples, he said to them, If any man has the desire to come after me, let him give up all other desires, and take up his cross and come after me.
Darby English Bible (DBY) And having called the crowd with his disciples, he said to them, Whoever desires to come after me, let him deny himself, and take up his cross and follow me.
World English Bible (WEB) He called the multitude to himself with his disciples, and said to them, "Whoever wants to come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.
Young's Literal Translation (YLT) And having called near the multitude, with his disciples, he said to them, `Whoever doth will to come after me -- let him disown himself, and take up his cross, and follow me;
Cross Reference Matthew 5:29 in Waorani 29 Ayæ̈, “Bitö tömëmö ïnö incæ adinque wënæ wënæ toïnente babi ïninque tömëmi adïmö incæ o togæ̈monte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbi waa ïmaimpa. Wæætë bitö wënæ wënæ adïmö wido cædämaï ïninque bitö baö tömäo tadömengadænguipo wido cæte baquïnö anguënë.
Matthew 7:13 in Waorani 13 Itota godömenque odömoncæte ante ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö guiyänemö guiidinque quëwenguïnö taadonque pöedäni. Wænguïnö godö guiiquïnemö guiquënë yabæ ïnö ñæ̈næ̈nemö ongö adinque tæiyæ̈näni önonque pö guiite edæ tömënäni näni wænguinque ñæ̈næ̈nonque godänipa.
Matthew 10:38 in Waorani 38 Ayæ̈ æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna tömengä ïñömö edæ, Awæ̈ botö wænguïwæ̈, ante næ̈ænte ponte baï cædinque, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte Itota mïñæ̈ cöwë gocæboimpa, ante poncæcäimpa. Wæætë æcänö mänömaï cædämaï ïna guiquënë tömengä ædö cæte botö në ëmïñængä inguingää.
Matthew 16:24 in Waorani 24 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä ïñömö nämä beyæ̈ ante pönënämaï inte edæ botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ mongænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wæ̈mo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, ante poncæcäimpa.
Matthew 27:32 in Waorani 32 Ænte mäo godinque tömënäni Tidëne quëwengä Timönö ingante bee tëninque tömengä ingante edæ, Bitö ægodöe, Itota ingante möni timpoquïwæ̈ ænte mongænte goe, änäni mongænte gocantapa.
Mark 7:14 in Waorani 14 Ayæ̈ nanguï ïnäni ïnänite Itota aa pecä pöñönänite apæ̈necantapa. —Mïnitö tömämïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëninque ocaidë pönente ædæmö ëñëedäni.
Mark 9:43 in Waorani 43 Bitö önompoca cædinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö önompo aa wi æmpote baï wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque æ̈mæmpoque empobi incæte bitö cöwë bitö wæ̈nämaï quëwenguinque öönædë æibi waa ïmaimpa. Edæ wïï tipæmpoga empobi inte edæ bitö gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï æ̈mæ̈wo wido cæte wæquïmidö anguënë.
Mark 10:21 in Waorani 21 Apæ̈necä ëñëninque Itota tömengä ingante cöwä adinque waadete pönëninque, —Adodeque ayæ̈ ëñente cæquënëmi ïmipa, ante ämo ëñëe. Öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ñöwo godinque ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe.
Luke 9:23 in Waorani 23 Ante apæ̈nedinque Itota tömänäni ïnänite godömenque apæ̈nedinque, —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä nämä beyænque ante pönënämaï inte ïïmö ïñö ïïmö ïñö botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ næ̈ænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wænguïmo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, äninque poncæcäimpa.
Luke 13:24 in Waorani 24 —Odemö guiyänemö guiicæte ante edæ nanguï cæedäni. Edæ nanguï ïnäni incæ guiicæte ante cædinque guiidämaï incædänimpa, ämo ëñëmaïmïnipa.
Luke 14:26 in Waorani 26 “Mïnitö ïñömö, Itota gämæ̈nö ponguïmo, ämïnitawo. Ïñæmpa botö weca pöninque waocä mæmpo tönö wäänä ïnate ante wædämaï incæcäimpa. Tömengä nänöogængä ingante ante wædämaï inte tömengä wëñæ̈näni tönö tömengä nänö tönïñadäni ïnänite ante wædämaï incæcäimpa. Mänimpodäni ïnänite pïinte baï pönëninque tömengä, Nämanque ante quëwencæboimpa, ante wædämaï inte pïinte baï pönëninque botö ïmote wæætë godömenque nanguï waadete pönenguënengä ingampa. Mänömaï ante pönënäni ïñömö tömënänique edæ botö mïñæ̈ në godäni badänipa.
Luke 14:33 in Waorani 33 Mïni cabo adobaï ïmïnipa. Mäincooque impa, ante godonte baï cædinque mïnitö tömancoo ëmö cædinque tömänäni ïnänite ëmö cædinque botö mïñæ̈ poncæmïnimpa. Ïñæmpa ëmö cædämaï ïmïni ïninque mïnitö botö në ëmïñæ̈mïni ædö cæte baquïmïnii,” ante Itota angacäimpa.
Luke 18:22 in Waorani 22 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota wæætë, —Adodeque ayæ̈ ëñente cæquënëmi ïmipa, ante ämo ëñëe. Öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe.
Luke 20:45 in Waorani 45 Ayæ̈ tömänäni ëñëë cöñönänite tömengä mïñæ̈ në godänique ïnänite Itota apæ̈necantapa.
John 10:27 in Waorani 27 Waodäni botö obegaidi baï në ïnäni inte botö tedepämo, Æbänö ämoo, ante do ëñënäni. Ayæ̈ botö tömënäni ïnänite adinque pönëmo ïñömote tömënäni wæætë botö ïmote tee empote godänipa.
John 13:36 in Waorani 36 Timönö Pegodo tömengä ingante, —Awënë, ædömë gobii. Ante äñongä Itota wæætë, —Botö goquïñömö ante bitö ædö cæte botö ïmote ñöwo tee empo ponguïmi ïmii. Ayæ̈ ate guiquënë bitö botö ïmote tee empo ponguïmi incæbiimpa, angantapa.
John 19:17 in Waorani 17 Itota incæ tömengä timpoquïwæ̈ æ̈ninque mongænte taodinque “Ocataïnö” mönö äñömö pongantapa. Mänïñömö ante ebedeo tededö, Godogota, näni äñömö impa.
John 21:19 in Waorani 19 Pegodo ingante mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota ïñömö, Tömengä ingante æbänö wæ̈nönäni wæ̈ñongä Wængonguï ñäö apäite baï nänö ëmönö edonque bacæ̈impa, ante odömoncæte ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ godömenque tömengä ingante, Botö mïñæ̈ tee empo pöe, angacäimpa.
Acts 14:22 in Waorani 22 Mänömaï wayömö wayömö godinque Itota ingante në tee empote quëwënäni ïnänite bee tëninque Pabodo tönö Bedënabee nanguï apæ̈neda ëñëninque ïïnäni godömenque tæ̈ï pïñænte entawënäni badänitapa. Ayæ̈ tömënäni ïnänite, Mïni pönënö ante ñimpo cædämaï inte godömenque wede pönëninque tæ̈ï ongoncæmïnimpa, ante ædæmö apæ̈neda ëñënänitapa. Ayæ̈ waadete apæ̈nedinque, Mönö nanguï nantate wædinque Wængonguï Awënë Odeye nempo guiicæ̈impa, ante apæ̈nedatapa.
Romans 6:6 in Waorani 6 Waocä nänö në ö æ̈nïnäni inte tömengä beyænque cæte në quëwënäni baï mönö adobaï wënæ wënæ mönö cædö beyænque wægamöimpa. Mänömaï inte wæyömonte mönö Codito ïñömö, Aamö cæte gocæmïnimpa, ante cædinque wënæ wënæ cæte mönö wentamö mongæ̈ñö ö ænte teëmë mongængantapa. Ee mongæ̈ñongante tömengä ingante awäa timpodäni wængä adinque baonque ante mönö wënæ wënæ cæpämo ïñömö ëwente baï ba ïninque mönö do aamö cæte baï mänïnö ante ëmö cæte gomompa.
Romans 8:17 in Waorani 17 Ïninque mönö Wængonguï wëmö ïnömö inte tömengä nänö pönonguincoo në ænguïmö ïmompa. Edæ Codito tönö äanque baï caate wæmö ïninque mönö tömengä ñäö baï nänö ëmö baï ñäö adobaï ëmöninque tömengä tönö edæ godongämæ̈ ænguïmö ïmaïmompa.
Romans 15:1 in Waorani 1 Mönö në wede pönëmö ïñömö tæ̈ï pïñænte entawëmö ïnömö inte nämanque ante mönö cæïnënö ante edæ wædämaï ingæ̈impa. Wæætë edæ në æ̈mæ pönënäni guiquënë tömënäni aquïï pönï ïnäni inte, Ædö cæte cæquïmoo, ante wædäni adinque mönö tömënäni wædö ante ænte mongænte baï cædinque tömënäni tönö ïñacabo cæcæ̈impa.
1 Corinthians 4:9 in Waorani 9 Wæætë Itota nänö në da godongaincabo ïñömönite Wængonguï incæ, Yæmïñæ̈ pönï gote näni wænguinque godänitedö amïni, ante badete tote baï odömongä awædö. Mänömaï cæcä adinque waodäni incæ anquedoidi incæ Wængonguï nänö në badongaïnäni tömänäni mönitö ïmönite adinque badete todänipa, ante awædö.
1 Corinthians 8:13 in Waorani 13 Ïninque botö cæ̈mo beyænque botö tönïñacä oda cæcä adinque botö, Tömengä oda cædämaï incæcäimpa, ante cædinque baö incæ cöwë cæ̈nämaï incæboimpa.
1 Corinthians 9:19 in Waorani 19 Ayæ̈ waodäni wïï botö awënëidi ïnänipa. Ayæ̈ botö wacä ingante në cæbo ïnämaï inte abæ tawænte baï quëwëmopa. Incæte botö, Waodäni godömenque nanguï ïnäni Codito gämæ̈nö poncædänimpa, ante cædinque tömänäni ïnänite në cæte quëwëmo baï botö baquinque nämä pædæ godonte baï quëwëmopa.
1 Corinthians 15:31 in Waorani 31 Botö ïïmö ïñö ïïmö ïñö do wæ̈wocabo ïnömo ïmopa, ante näwangä ämopa. Botö mönö Awënë Itota Codito nempo quëwëninque mïnitö ïmïnite ante pönëninque watapæ̈ tobopa, ante näwangä antawoo. Edæ botö tönïñamïni ïñömïnite botö mänïnö ante näwangä änïmo inte, Wæ̈wocabo ïmopa, ante adobaï, Näwangä impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.
Galatians 2:20 in Waorani 20 Mönö Codito ingante awäa timpodäni wæ̈ñongante botö tömengä tönö godongämæ̈ wænte baï bagaboimpa. Ïninque botö baonga ëñate quëwëmo incæte botö wïï tömëmo quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Wæætë Codito nänö quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Ïninque adocä Codito Wængonguï Wengä botö ïmote waadete pönëninque nämä tömengä wepæ̈ ante, Wængonguï quï, ante botö beyæ̈ pædæ godongä adinque botö baö ëñate quëwëninque tömengä ingante wede pönëninque quëwëmopa.
Galatians 5:24 in Waorani 24 Mönö Codito quïmö ïnömö inte mönö baö tömengä tönö awæ̈nëmæ̈ timpote baï wængaïmö ïninque inguipogaque mönö cæïnëwengaïnö adobaï awæ̈ timpote baï ïñonte mönö abæ tawænte baï godïmo inte baonque ante mönö cæïnëwënö ante ëñënämaï inte cæmompa.
Galatians 6:14 in Waorani 14 Botö guiquënë quïëmenque ante, Waa aedäni, ante dicæ ämogaa. Ïñæmpa ïmæcaque ante botö cæïnëmämo ante botö, Codito nänö wængaïwäa tente baï wæ̈ïnëmämo impa, ante baï cædinque edæ mänïmämo ante æ̈mæ̈wo wido cætabopa. Ayæ̈ tömëmo adobaï Codito tönö äanque baï awäa wænte baï ingaïmo inte edæ ïmæcaque botö cæïnënö ante cædämaï ïnömo ïmopa. Ïninque, Mönö Awënë Itota Codito awäa wæ̈ninque mönö beyæ̈ waa pönï pönö cægacäimpa, ante pönente wædinque botö mänïwænque tömengä nänö wængaïwænque ante waa ate apæ̈nedinque edæ wade ante cöwë waa ate tededämaï incæboimpa, ämopa.
Philippians 3:7 in Waorani 7 Doyedë ïñömö botö mänömaï godömenque waa cædïmo inte, Botö toquinque waa pönï cægaboimpa, ante pönëwentabopa. Ñöwo guiquënë botö waa cægaïnö ante, Önonquedö ante cægaboï, ante do ëñëmopa.
Philippians 3:10 in Waorani 10 Mönö Codito ingante ate baï pönencæboimpa, ante cæbopa. Ayæ̈ tömengä adocä nanguï tæ̈ï pïñæ̈ninque ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante wede pönëninque botö mänïnö tömengä në ñäni ömæ̈mongaingä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö baï adobaï entawencæboimpa, ante cæbopa. Ayæ̈ adobaï, Tömengä caate nänö wængaï baï botö tömengä beyæ̈ wæncæboimpa, ante pönëninque botö tömengä tönö godongämæ̈ caate wænte baï tömengä nänö ëwocadö baï ëwocacæboimpa, ante cæbopa.
Colossians 1:24 in Waorani 24 Mïnitö beyæ̈ nanguï cædinque nantate wædïmo incæte botö nanguï tobopa. Ayæ̈ Codito beyæ̈ ante godömenque wæquënëmö inte botö tömengä tönö guëa baonque nantate wæbopa. Codito mönö Önoncamö baï në angä ïñongante mönö tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömö tömengä tönö adoyonque baï ïmompa. Botö ïñömö edæ mönö cabo beyænque caate wæbopa.
Colossians 3:5 in Waorani 5 Mänömaï impa, ante wædinque mïnitö inguipogaque ante mïni cæïnëwënö ante wæ̈nonte baï æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï ee aedäni. Wïwa mïni pönëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wacä ingante mïni toïnente wædö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wïwa mïni cæïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cædinque ee ate quëwëedäni. Mïni mäincooque ante æ̈ïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæte ñimpo cæedäni. Edæ mäincoo ante æ̈ïnente në wæcä ïñömö tömengä, Mäincoo incæ botö wængonguï impa, ante baï wæcä apa cæmïnii.
2 Thessalonians 3:11 in Waorani 11 Mïnitö weca pancadäniya önonque cædämaï a ongonte quëwënäni ïnänipa, ante änäni ëñëmönipa. Adodäni në Baa äninque cædämaï ïnäni inte wæætë, Wadäni æbänö quëwënänii, ante godö wæntæ godö wæntæ tededäni ïnänipa.
Titus 2:12 in Waorani 12 Tömengä nänö waadete pönö cædönö ante edonque pönï adinque mönö ïïmaï ante ëñëmö ïmompa. Wængonguï ingante wapiticæ̈ pönëninque mönö cædö ante mönö Baa ante ñimpo cæte quëwengæ̈impa. Inguipoga ante näni wënæ wënæ cæïnëwënö ante mönö Baa ante ñimpo cæte quëwengæ̈impa. Ñöwoyedë mönö, Nöïnö cæcæ̈impa, ante pönëninque nämä wææ ante cæte quëwengæ̈impa. Wængonguï ayongä waa cæte quëwëninque
Hebrews 13:13 in Waorani 13 Tömengä yabæque pönï guïñëñate wædinque nänö tao gogaï baï mönö adoyömö tömengä weca tao gote ado guïñëñate wæcæ̈impa.
1 Peter 4:1 in Waorani 1 Në caate wædingä ïñömö, Botö idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante tömengä wïwa nänö cædïnö ante do wido cæcampa. Ïninque mïnitö, Codito incæ baonga quëwëninque caate wægacäimpa, ante pönëninque, Botö baonga caate wædinque ëñente badinque botö wënæ wënæ cædïnö ante wido cæcæboimpa, ante piyæ̈në cæte tæ̈ï ongöedäni.
1 Peter 4:13 in Waorani 13 Wæætë, Codito nänö caate wægaïnonque godongämæ̈ ñöwo caate wæmönipa, ante pönëninque watapæ̈ toedäni. Mänömaï caate wædinque tomïni ïninque Codito ñäö apäite baï nänö pöñedë godömenque gomonga watapæ̈ toquïmïni ïmaïmïnipa.
2 Peter 1:14 in Waorani 14 Edæ mönö Awënë Itota Codito botö ïmote edonque apæ̈nedinque, Bitö oo pönï wæ̈ninque botö weca æ̈æ̈ poncæbiimpa, angacäimpa.
1 John 3:16 in Waorani 16 Näwangä waadete pönëninque æbänö cæquïï, ante mönö ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Edæ, Itota Codito nämä incæ mönö beyænque wængacäimpa, ante adinque mönö, Mänömaï waadete pönente cæquï impa, ante ëñëmompa. Ïninque mönö adobaï mönö tönïñadäni beyænque ante mönö nämä incæ Ao äninque wænguënëmö ïmompa.
Revelation 2:10 in Waorani 10 Mïnitö quïnö beyæ̈ wæwencæ cæmïni ïmïni incæte guïñënämaï ïedäni. Tatäna incæ, Æbänö cæmïnii, ante acæte ante cæcä beyænque waodäni pancamïniya ïmïnite tee mönecædänimpa. Önompo tipæmpoga ëönæ ïñonte wæwenguïmïni ïmïnipa. Ïninque mïnitö mïni wænguinque wæmïni incæ cöwë pönëninque ædæmö cæedäni. Mänömaï në cæmïni ïninque botö, Mïni cöwë quëwenguinta, ante poganta baï mïnitö ïmïnite pönömo æ̈maïmïnipa.