Mark 12:1 in Waorani 1 Ayæ̈ mänïñedë Itota, Wængonguï æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Waocä yowementacodë mïninque wææ da da mäo da caadinque, Tömëmoncoo ænte pïnä pïnä gäwate tömëmæ̈ ontatodë wæ yopænte æ̈ñömö, ante æ̈æ̈ wote badongä. Ayæ̈ yowementacodë awëmö guiidämaï incædänimpa, ante æi wæ̈nömënæca gomö aquïñömö mæ̈nongä. Ate wabæca gocæ cædinque wadäni ömæ wite në aadäni ïnänite, Botö yowementacodë incæ ömæ wite aaedäni, angantapa. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao äñönäni wadæ gocantapa.”
Other Translations King James Version (KJV) And he began to speak unto them by parables. A certain man planted a vineyard, and set an hedge about it, and digged a place for the winefat, and built a tower, and let it out to husbandmen, and went into a far country.
American Standard Version (ASV) And he began to speak unto them in parables. A man planted a vineyard, and set a hedge about it, and digged a pit for the winepress, and built a tower, and let it out to husbandmen, and went into another country.
Bible in Basic English (BBE) And he gave them teaching in the form of stories. A man had a vine-garden planted, and put a wall about it, and made a place for crushing out the wine, and put up a tower, and let it out to field-workers, and went into another country.
Darby English Bible (DBY) And he began to say to them in parables, A man planted a vineyard, and made a fence round [it] and dug a wine-vat, and built a tower, and let it out to husbandmen, and left the country.
World English Bible (WEB) He began to speak to them in parables. "A man planted a vineyard, put a hedge around it, dug a pit for the winepress, built a tower, rented it out to a farmer, and went into another country.
Young's Literal Translation (YLT) And he began to speak to them in similes: `A man planted a vineyard, and put a hedge around, and digged an under-winevat, and built a tower, and gave it out to husbandmen, and went abroad;
Cross Reference Matthew 13:10 in Waorani 10 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte apæ̈nedinque, Itota ëñëmi. Bitö tömënäni ïnänite inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque quïnante mäninque ante odömonte apæ̈nebitawo.
Matthew 13:34 in Waorani 34 Nanguï ïnäni mänïñömö ongönäni ïñönänite Itota inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque mäninque ante tömënäni ïnänite apæ̈necantapa.
Matthew 21:28 in Waorani 28 Itota odömoncæte ante apæ̈nedinque, —Mïnitö guiquënë odömonte tedebo ate ämo ëñente apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Ïïmaï impa. Waocä tömengä wëna mënaa ïñöna adocanque weca godinque mæmpocä ïñömö, “Botö wëmi, bitö ñöwoönæ yowementacodë cæte pöe.”
Matthew 25:14 in Waorani 14 Ayæ̈ æbänö baquïï, ante odömoncæte ante Itota, Waocä në ëacä nänö cæï baï bacæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa. “Në ëacä wayömö gocæte ante cædinque tömengä ingante në cædäni ïnänite äñete mämongä pöñönänite, Botö ëadinta incæ pönömo æ̈ninque mïnitö në aamïni badinque botö beyæ̈ godonte æncæmïnimpa.
Mark 4:2 in Waorani 2 Ïninque tömënäni ïnänite nanguï pönï odömöninque Itota, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Äninque ïïmaï ante odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa.
Mark 4:11 in Waorani 11 Äñönänite, “Wængonguï Awënë Odeye ïñömö æbänö awëmö cæcää, ante mïni waocabo wëënëñedë ëñënämaï ïnïnö incæte ñöwo edonque pönö apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique në ëñëmïni bamïnipa. Gobæ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, Inguipoga quëwënäni näni cæï baï impa, ante botö pancaa ante odömonte apæ̈nebo ëñënänipa.
Mark 4:33 in Waorani 33 Ayæ̈ Itota, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante godömenque nanguï pönï odömöninque godongämæ̈ ongönäni näni ëñenganca apæ̈nedinque idæwaa.
Mark 12:1 in Waorani 1 Ayæ̈ mänïñedë Itota, Wængonguï æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Waocä yowementacodë mïninque wææ da da mäo da caadinque, Tömëmoncoo ænte pïnä pïnä gäwate tömëmæ̈ ontatodë wæ yopænte æ̈ñömö, ante æ̈æ̈ wote badongä. Ayæ̈ yowementacodë awëmö guiidämaï incædänimpa, ante æi wæ̈nömënæca gomö aquïñömö mæ̈nongä. Ate wabæca gocæ cædinque wadäni ömæ wite në aadäni ïnänite, Botö yowementacodë incæ ömæ wite aaedäni, angantapa. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao äñönäni wadæ gocantapa.”
Mark 13:34 in Waorani 34 Botö ponguïnö ïñömö waocä ëacä nänö cæï baï impa. Ïingä waocä ïñömö wabæca gocæ cædinque, Botö ïmote në cædäni në änäni badinque botö oncö waa aacædänimpa, ante adocanque ingante, Mäninganca cæe, wacä ingante edæ, Mäninganca cæe, wacä ingante, Mäninganca cæe, ante odömöninque odemö wææ a congä ingante, Cöwä ae, äninque wadæ gocä.
Luke 8:10 in Waorani 10 Äñönänite tömengä, “Wængonguï Awënë Odeye nempo æbänö quëwenguïï, ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante botö ñöwo edonque pönö apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique ëñëmïni ïmïnipa. Wæætë wadäni ïnänite edæ botö inguipoga quëwënäni näni cæïnonque ante odömöninque apæ̈nebopa. Edæ tömënäni, Awincaque adinque wïï ædæmö adäni inte önömoncaque ëñëninque ædæmö ëñënämaï incædänimpa, ante dodäni Wængonguï beyæ̈ ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque bacæ̈impa, ante botö tömënäni ïnänite mänömaïnonque ante apæ̈nebopa,” ante Itota apæ̈necantapa.
Luke 13:6 in Waorani 6 Ayæ̈ Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Waocä tömencodë iigowæ̈ minte pæ ate tömenca ante ponte ayongä edæ dæ ömæcawæ̈ ongompa.
Luke 15:13 in Waorani 13 Ate wantæ ate ayæ̈mengä ïñömö ænte næ̈ænte wabæca godinque quingämë baï önonque towente quëwëninque wæmpocä nänö pönönincoo incæ eye cæpote ba.
Luke 19:12 in Waorani 12 Ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. “Waocä adocanque awënë odeye pæ̈ingä ïnongä inte, Botö gobæ wabæca gote ïmæca pancabaa awënë odeye bate pömoedäni.
Luke 20:9 in Waorani 9 Ayæ̈ godongämæ̈ ongönäni ïnänite Itota, Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencædänimpa, ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque ïïmaï apæ̈necantapa. “Onguïñængä adocanque yowementacodë minte pæyonte wadäni ömæ wite aate në tä pedäni ïnänite, Botö yowementacodë incæ ömæ wite aaedäni. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao änäni ate në ëacä ïñömö edæ wantæpiyæ̈ wabæca quëwencæ gocantapa.
Luke 22:9 in Waorani 9 Angä ëñëninque tömëna, —Æcönënö go guiite æ̈æ̈nonguïmöna, ämii.
John 15:1 in Waorani 1 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö näwä yowementa baï ïmopa. Ayæ̈ botö Mæmpo yowementa në aacä baï ingampa.
Acts 7:38 in Waorani 38 Godongämæ̈ näni Wængonguï ingante apæ̈neincabo tönö Möitee wodi önömæca cægönongäimpa. Mönö mæ̈mæ̈idi tönö cægöñönäni Wængonguï anquedo wëënëñedë Tïnaiquidi në ponte äningä incæ adocä tönö Möitee wodi önömæca cægönongäimpa. Mänïñedë mönö ïmonte ante pönö cædinque Wængonguï, Möitee ëñëmi, angacäimpa. Ïincayæ̈ quëwenguïnäni ëñente quëwencædänimpa, ante cædinque botö, Mïnitö cæte quëwenguïmïnii, ante apæ̈nebo ëñëninque bitö adodö ante yewæ̈moncæbiimpa, ante apæ̈negacäimpa,” ante Etebä apæ̈necantapa.
Acts 7:46 in Waorani 46 Awënë Dabii ingante Wængonguï pönö waa agacäimpa. Ïninque Dabii wæætë Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö Aacobo wodi Wængonguï ïnömi ïmipa, ante adinque botö, Bitö quëwenguïñömö, ante oncö ämi mæ̈nonguïmo, äñongante Wængonguï Baa angacäimpa.
Romans 3:1 in Waorani 1 Ïninque oodeocä ïñömö edæ, Oodeobo ïmopa, ante toquënengä ingantawo. Ayæ̈ adobaï, Botö ëö togæ̈ïmo ïmopa, ante toquënengä ingantawo.
Romans 9:4 in Waorani 4 Tömënäni ïñömö idægoidi ïnänipa. Wængonguï pæpogacä pædäni ïninque tömënänique tömengä wënäni ingadänimpa. Tömënäni ïnänite Wængonguï ñäö entawente nänö tæ̈ï ëmönö ante odömongä adinque tömënänique në agaïnäni ïnänipa. Tömënäni ïnänite apæ̈nedinque Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante cægacäimpa. Ïïmaï cæedäni, ante tömengä tömënäni ïnänite täno wææ angä ëñente mänïnö nänö wææ angaïnö ante tömënänique në mangaïnäni ïnänipa. Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë wadäni guiidämaï ïñönänite idægoidique guiite tömengä ingante waa ate ædæ wæænte apæ̈nedänipa. Tömënänique ïnänite Wængonguï, Cöwë waa cæcæboimpa, ante mä apæ̈negacäimpa.
Romans 11:17 in Waorani 17 Odibowæ̈ önonque pæwæ̈ incæ wainca incacæ̈impa, ante cædinque waocä tömengä nänö mingaïwæ̈ waa pönï incawæ̈ adinque yæpængö nämænte godö önonque pæwæ̈ yæpæntoga mïne tïmongä amïnipa. Idægoidi ïñömö waocä nänö minte pæwæ̈ baï ïñönänite Wængonguï pancadäniya ïnänite yæpængö wæi ñæ̈mænte baï wido cæcä wædänipa. Tömënäni mänömaï wæyönäni bitö guiquënë önonque pæwæ̈ yæpængö baï ïmitapa. Incæte Wængonguï, Odibowæ̈ yæpængoncoo baï tæcæguinto beyænque odæ yate baï pæte incacæ̈impa, ante odibowäa yæpæntoga godö mïni tinte baï cædinque bitö ïmite waadete pönö cæcä ate bitö idægoidi beyænque mïïmi inte ongömipa.