1 Corinthians 7 in Chipaya

1 Jaziqui amiz̈ cjijrta pewcz̈tanacquiz kjaaznasac̈ha. Jaziqui tii chiiz̈inuc̈ha. Ana zalzqui walikazza.

2 Jalla nuz̈ cjenami tii timpuquiz zalz waquizic̈ha, ana adulterio ujquiz tjojtsjapa. Jalla niz̈tiquiztan zapa luctaka tsjaa maatakz̈tan zalz waquizic̈ha. Niz̈aza zapa maataka tsjii luctakz̈tan zalz waquizic̈ha.

3 Tsjii lucuqui zuma lucuz̈ta cjispanc̈ha persun maatakz̈tanaqui. Niz̈aza tsjaa tjunqui zuma tjunaz̈ta cjispanc̈ha persun luctakz̈tanaqui.

4 Tjuna curpuqui persun lucz̈tajapapanc̈ha. Niz̈aza lucz̈ curpuqui persun tjunaltajapapanc̈ha.

5 Niz̈aza porapat lucutiñi curpu tjaa-asaquic̈ha. Porapat tsjii acuerduquiz luzasaquiz̈ niiqui, tsjii kjaz̈tallaz̈ nicasasac̈ha, Yoozquin mayizizquin kuz tjaazjapa. Nii acuerduquiz luzta timpu wattan, nii lucutiñiqui ana iya nicz waquizic̈ha. Tira nicaquiz̈ niiqui persun curpu ana ewjazñi atac̈hani, nekztan Satanás diabluqui nii ana ewjazñi attiquiztan niz̈aza nictiquiztan adulteriuquiz tjojtskatasac̈ha.

6 Nekztan jalla tuz̈ chiiz̈inuc̈ha, pero anal ultimu mantuc̈ha.

7 Wejrqui ana zalzniñc̈ha. Jalla niz̈ta kamñiz̈ cjic̈haj tjapa anc̈hucqui, jalla niz̈tal pecuc̈ha wejrqui. Pero Yoozqui zalz kamaña, niz̈aza ana zalz kamaña tjaac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan zapa mayni niiz̈ persun Yooziz̈ tjaata kamañ jaru kamstanc̈ha. Jalla niiqui walikazza.

8 Zultirz̈quizimi, z̈ew luctakz̈quizimi z̈ew maatakz̈quizimi tuz̈ chiiz̈inuc̈ha anc̈hucaquiz. Wejr irataz̈ cjic̈haj anc̈hucqui, ana zalzñi. Jalla niiqui waliz̈ cjesacha.

9 Anchapanz̈ zalz pecc̈haj niiqui, zalzna cjichucac̈ha. Ana zalzcanpacha niz̈aza ancha maataka peccan z̈elasaz̈ niiqui, ujquiz tjojtznasac̈ha. Jalla nuz̈ cjenaqui zalzla cjichucapanikazza.

10 Zalzi z̈oñinaca, anc̈hucaquiz wejr mantuc̈ha, jalla tuz̈. Tsjaa tjunqui naaz̈a persun luctakz̈tan ana jaljtiz waquizic̈ha. Niz̈aza tsjii lucuqui niiz̈ persun tjunatan ana jaljtiz waquizic̈ha. Jaljtaquiz̈ niiqui, ana iya yejkz̈tan zalznasac̈ha. Pero nii lucutiñ z̈oñiqui porapat pertunas waquizic̈ha. Jalla tii mantitaqui anac̈ha weriz̈ mantitakazzi, Yooz Jiliriz̈ mantitapanc̈ha.

12 Parti z̈oñinacz̈quiz chiiz̈inuc̈ha, tii chiiz̈intaqui ana Yooziz̈ mantitac̈ha. Tsjii criichi z̈oñiqui ana Yoozquin criichiñ tjunchizlaj niiqui, niz̈aza naa tjunqui lucutiñipan kamz pecc̈haj niiqui, nii criichi lucuqui ana jaljtiz waquizic̈ha.

13 Niz̈aza tsjii criichi maatakaqui ana criichi lucchizlaj niiqui, niz̈aza naaz̈a lucuqui lucutiñipan kamz pecc̈haj niiqui, naa criichiñ tjunqui ana jaljtiz waquizic̈ha.

14 Naaz̈a cjen Yoozqui naaz̈a ana criichi lucu cwitic̈ha. Niz̈aza Yoozqui ana criichiñ tjun cwitic̈ha naaz̈a Yoozquin criichi lucchiz cjen. Ana niz̈ta cjequiz̈ niiqui, nii lucutiñ maatinacaqui ana criichi z̈oñinacz̈ maatinacaz̈takaz cjesac̈ha. Pero Yoozqui nii lucutiñ maatinaca cwitic̈ha.

15 Pero tsjii ana Yoozquin criichi lucumi uz̈ tjunmi jaljtizpanz̈ pecc̈haj niiqui, tsjiikaj jaljtila cjichucac̈ha. Jalla niz̈ta wataquiz̈ niiqui nii Yoozquin criichi lucu cjicu uz̈ tjun cjicu jaljtasac̈ha, porapat zuma kamasajo, ana wali kamchuca cjenaqui. Yoozqui uc̈hum criichinaca kjawzicha, zuma kamajo.

16 ¿Criichi lucuqui niiz̈ ana criichiñ tjun ultimu Yoozquin criiskatasajo? Ana zizzucac̈ha. ¿Niz̈aza criichiñ tjunqui naaz̈a ana criichi lucu ultimu Yoozquin criiskatasajo? Ana zizzucac̈ha.

17 Zapa mayniqui Yooziz̈ tjaata kamañ jaru kjaz̈tachichimi kamz waquizic̈ha. Yooziz̈ kjawz̈taz̈ cjen tsjii wira kamchinc̈hucc̈ha. Jalla nii wira ana Yooz quintraz̈laj niiqui, niz̈ta kamzquiz cjesac̈ha. Jalla nuz̈upan mantuc̈ha tjapa iclizziz z̈oñinacz̈quin.

18 Criiz oraqui jakziltat judío z̈oñz̈ chimputaz̈laj niiqui, chimputa z̈ela. Niz̈aza criiz oraqui jakziltat ana chimputaz̈laj niiqui, ana chimpuskata.

19 Chimputami ana chimputami anaz̈ importic̈ha. Yooz mantitacama kamzqui, jalla niic̈ha importaqui.

20 Yoozquin criiz̈cuqui c̈hjul z̈oñimi c̈hjul kamañchizlaja, jalla nii kamañquiz cuntintu z̈ejlzkazza.

21 Criiz oraqui z̈oñz̈ mantuquiz z̈ejlcanami, amqui ana kuz turwayskataquic̈ha. Nekztan, jalla nii z̈oñz̈ mantuquiztan liwriita cjesaz̈ niiqui, pan ulnaquic̈ha, liwrii cjisjapa.

22 Jakzilta criichi z̈oñit z̈oñz̈ mantuquizlaj niiqui, nii z̈oñz̈ mantuquiz tira z̈ejlcanami, cjuñzna, Jesucristo Jiliriz̈ liwriitac̈ha, nii. Niz̈aza jakzilta criichi z̈oñit z̈oñz̈ mantuquiz ana z̈ejlc̈haja, tii cjuñzna, Jesucristuz̈ mantuquiz z̈ejlc̈ha, nii.

23 Yoozqui anc̈huc kjaychic̈ha wali jila preciuz̈tan. Cristuz̈ ljokc̈ha nii preciuqui. Jalla niz̈tiquiztan z̈oñz̈ mantuquiz anac̈ha cjiskatsqui.

24 Yoozquin criiz̈cuqui c̈hjul z̈oñimi c̈hjul kamañchizlaja, jalla nii kamañquiz z̈ejlz waquizic̈ha. Kjaz̈tachichimi cuntintu cjequic̈ha Yooztan chica kamchiz̈ cjen.

25 Yoozqui wejtquiz ana taku tjaachic̈ha zultirunacz̈ puntuquiztan. Pero, wejrqui tuz̈ chiiz̈inuc̈ha. Niz̈aza cjuñzna, Yoozqui wejtquiz apóstol kamaña cumpjiichic̈ha. Niz̈aza nii apóstol kamañ jaru panz̈ kamuc̈ha. Wejrqui Yooziz̈ illztitc̈ha niiz̈quin sirwizjapa. Jalla niz̈tiquiz̈tan weriz̈ chiiz̈inta tawkquiz kuz tjaaz waquizic̈ha.

26 Tuz̈ chiiz̈inuc̈ha. Tii timpuquiz kamzqui ch'amac̈ha criichi z̈oñinacz̈tajapaqui. Jalla niz̈tiquiztan c̈hjul kamañchizlaja, jalla nii kamañquiz z̈ejlz waquizic̈ha. Zalziz̈laja, zalzi z̈ela; ana zalziz̈laja, ana zalz waquizic̈ha.

27 Jakziltat tjunchiz cjec̈haja, anaz̈ persun maatakz̈tan jaljtiz waquizic̈ha. Niz̈aza ana zalzi z̈oñiqui maataka kjurz ana waquizic̈ha.

28 Pero jakziltat zalznac̈haja, jalla nii zalz̈taqui anac̈ha ujqui. Niz̈aza jakzilta turt zalznac̈haja, jalla nii zalz̈taqui anac̈ha ujqui. Tii ch'ama kamz timpuquiz zalzñinacz̈quiz juc'ant llaquinaca cjequic̈ha. Wejrqui anaj niz̈ta llaquita kamjaa anc̈huc cjiwc̈hiya.

29 Jilanaca, cullaquinaca, tii walja ch'ama kamz timpuqui ana az̈ka tjuraquic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tekztan nawjcchuc tjunchiz z̈oñinacaqui anaz̈ tjunaquiz juc'anti kuz tjaaquic̈ha. Antiz Yoozquin juc'anti kuz tjaaquic̈ha.

30 Niz̈aza llaquita z̈ejlñi z̈oñinacaqui anaz̈ ancha llaquisaquic̈ha. Yooztan kamchiz̈ cjen cuntintu cjequic̈ha. Niz̈aza c̈hjulquiztan chipsñi z̈oñinacaqui anaz̈ juc'anti kuz tjaaquic̈ha chipchipsquiziqui. Yoozquin juc'anti kuz tjaaquic̈ha. Niz̈aza cusasanaca kjayñi z̈oñinacaqui anaz̈ juc'anti kuz tjaaquic̈ha kjayta cusasanacquiz.

31 Tii muntumi niz̈aza tii muntuquiz z̈ejlñimi tucuz̈inznaquic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan jakziltat tii muntuquiz z̈elinchiz cjec̈haja, anaz̈ nii z̈elinchizquiz kuz tjaaquic̈ha. Antiz Yoozquin juc'anti kuz tjaaquic̈ha.

32 Anc̈hucqui tii muntu kamcan kuz turwayzquiztanaqui liwriitakaj cjeejal cjiwc̈hiya. Ana zalzñi z̈oñinacaqui Yooz kamañquizkaz kuz tjaaspanc̈ha; Yooz kuz cuntintu cjiskatz pecc̈ha.

33 Zalzñi z̈oñinacazti Yoozquin sirwicanami tii muntu kamañquiz kuz tjaac̈ha, persun tjun cuntintu cjisjapa.

34 Niz̈aza zalzi maatakz̈ kamañz̈tan zultir maatakz̈ kamañz̈tan anac̈ha tsjiikaz. Ana zalzi maatakqui Yooz kamañquizkaz kuz tjaac̈ha. Curpumi kuzmi Yoozquin sirwizquin tjapa kuz tjaac̈ha. Pero zalzi maatakazti Yoozquin sirwicanami tii muntu kamañquiz kuz tjaac̈ha, persun lucu cuntintu cjisjapa.

35 Tii weriz̈ chiiz̈intaqui anc̈hucalta wali cjisjapac̈ha, anaz̈ anc̈huca atajzjapa. Niz̈aza tii weriz̈ chiiz̈intaqui anc̈hucaquiz zuma kami yanapzjapac̈ha, niz̈aza Yoozquinpankaz tjapa kuz tjayi yanapzjapa.

36 Tsjiilla cjesac̈ha, zalz puntuquiztan zakaz. Jakzilta z̈oñz̈tat tsjaa majt z̈elac̈haja, zalz irarquiz tjonchiñ, niz̈aza ancha zalz pecchiñ. Ana chajalztiquiztan niiz̈ kuz turwayskatc̈haj niiqui, tuz̈ chiiz̈inuc̈ha. Niiz̈ tur chjalz wali tantiiz̈cu, chjalznasac̈ha. Nii chjalzqui anac̈ha ujqui.

37 Tii puntu iyal chiiz̈inuc̈ha. Naa tura ejpqui ana chjalz pecc̈haj niiqui, ana chjalzucac̈ha. Walikaz cjesac̈ha. Naa turaz̈ cjen, ana jarita cjesaz̈ niiqui, niz̈aza niiz̈ persun kuzquiz ana chjalz pinsitacamaz̈laj niiqui, ana chjalzucaz̈ cjesac̈ha. Jalla nii ana chjalzqui waliz̈ cjesac̈ha.

38 Jaziqui nii chjalzñi z̈oñiqui walikaz paac̈ha. Pero nii ana chjalzñi z̈oñizti juc'ant walikaz paac̈ha.

39 Zalzñi maatakaqui persun lucz̈tan kamaquic̈ha, c̈hjulorat ticznac̈haja, jalla niicama. Jalla niiqui liy jaruc̈ha. Jalla nuz̈ lucu ticzi cjenaqui naa z̈ew z̈onqui yekja lucz̈tan zalznasac̈ha, pero Yoozquin criichi z̈oñizakaz cjesac̈ha.

40 Pero naa z̈ew z̈on ana zalznaquiz̈ niiqui, juc'ant cuntintu cjequic̈ha. Jalla nuz̈ pinsuc̈ha wejrqui. Niz̈aza Yooz Espíritu Santuc̈ha wejt kuzquiziqui, weriz̈ pinsita zuma cjisjapa.